Paneerattua vastuullisuutta

Mitä yhteistä on suomalaisilla Wieninleikkeillä ja monien yritysten strategioilla? Kummassakin on mukana jotain pakollista. Wieninleikkeessä se on anjovis ja yrityksillä se on vastuullisuus. Anjovista ei syödä koskaan, mutta nielläänkö vastuullisuus sellaisenaan? Vieraileva blogisti, tuotepäällikkömme Severi kertoo, miten me popsimme koko lautasen tyhjäksi vastuullisuuden ravitsevasta ruokaympyrästä.
 
- Tapio

Kuluttajalla on vastuu kuluttaa vastuullisesti

Ekologisuus, vastuullisuus, ympäristöystävällisyys, hiilineutraalius, hyvitykset, kompensaatiot, sertifikaatit, standardit, jalanjäljet, kädenjäljet… Miten tässä voi asiakkaana tehdä oikeita valintoja, kun tätä sanahelinää viljellään välillä tietämättä sanojen merkitystä? Jos yrityksen vastuullisuusvastaavalta vaivautuu kysymään tarkempaa tietoa siitä, mitä heidän vastuullisuus käytännössä tarkoittaa, niin vastauksena saa jonkin sertifikaatin nimen ja asia pitäisi olla sillä selvä. Vastuuta pallotellaan yritysten, asiakkaiden, poliitikkojen ja sertifikaattien välillä.
 
Ihan varmasti kuluttajalla on vastuu kuluttaa vastuullisesti, mutta se sama vastuu on yrityksilläkin.
Toisaalta on myös hyvä muistaa, että yritykset eivät tee yhtäkään päätöstä. Päätöksiä tekee ihmiset yrityksen sisällä. Tästä tullaan siihen, että sen yhden kuluttajan – siun ja miun – tulee tehdä niitä oikeita valintoja siinä asemassa, missä myö kulloinkin satutaan olemaan.

Kehitytään kestävästi

YK esitti vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030, joka sisältää 17 päätavoitetta ja niiden alatavoitteet, jotka kaikkien tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Tuntuu siltä, että vastuullisuus ja kestävä kehitys sekoitetaan usein toisiinsa. Meillä on ehkä pieni ajatusjumi, että kehittyvä maailma aiheuttaa automaattisesti hallaa ympäristölle mm. päästöjen ja ihmisen elinympäristön laajenemisen muodossa. Eli kehitys ei tietyllä tapaa olisi vastuullista. Kestävä kehitys kuitenkin tarkoittaa sitä, että maailman kehittymistä ei pyritä rajoittamaan, vaan välttämään muiden ihmisten ja luonnon riistämistä. Tuntuu hassulta, että tästä pitää edes keskustella. Eikö olisi järkevää tehdä mahdollisimman hyvin sitä mitä teet ja ilman, että vedät metsät sileiksi ja käytät kyseenalaista työvoimaa?

Jotenkin ajauduin ajattelemaan, että eikö tuon agendan pointtina ole se, että voimme elää ja kehittää liiketoimintaa ihan normaalisti kuitenkin samalla miettien mikä on järkevää? Jos vaakakupissa on vaihtoehdot, että täällä hyggeillään vielä 50 vuodenkin päästä tai, että täällä ei kukaan hyggeile tai tee mitään muutakaan enää 50 vuoden päästä, niin tuntuisi oikeammalta vaihtoehdolta valita tuo ensimmäinen. Meidän pitäisi vain osata nähdä nuo järkevät vaihtoehdot.

Mistä tunnistaa kestävään kehitykseen panostavan yrityksen?

Tein hiljattain ammattikorkeen opparia ja siinä jaottelin yritykset vastuullisuuden näkökulmasta kolmeen kategoriaan:

1. Yritykset, jotka toimivat aidosti kestävän kehityksen mukaisesti.
2. Yritykset, jotka jatkavat toimintaansa vanhaan malliin ilman pyrkimyksiä kestävämpään toimintaan.
3. Yritykset, jotka jatkavat toimintaansa vanhaan malliin, mutta yrittävät löytää toiminnastaan asioita, joista voidaan viestiä vastuullisella näkökulmalla

Ykkös kohdan yrityksillä on riskinä, että kestävän kehityksen ideologia menee liikaa liiketoiminnan kannattavuuden edelle, jolloin yritys lopulta kuihtuu pois. Maailman vastuullisinkaan yritys ei saa hirveästi muutosta aikaan, jos sen toiminta ei jatku. Kohdan kaksi yritysten toiminta ei todennäköisesti muutu ilman, että johtajat tai omistajat vaihtuvat, laki pakotta toimimaan toisin tai että liikevoitto ja vastuullisuus kulkevat käsikädessä. Eli kuluttajat ihan oikeasti äänestäisivät lompakoillaan.

Kolmos kohdan yrityksiä meijän on välillä tosi vaikeeta erottaa ykkös kohdan yrityksistä ilman syvempää ymmärrystä alasta ja sen normaaleista toimintatavoista. Hukan minimointi on yksi miun lempi vastuullisuusteoista. Kertokaa miulle jokin valmistavan teollisuuden yritys, joka ei aiemmin ole pyrkinyt minimoimaan hukkaa? Onhan se toki vastuullista olla haaskaamatta raaka-ainetta, mutta väitän, että jokainen järkevä yritys minimoi hukan ihan kustannussyistäkin. Siitä hukastakin on nimittäin maksettu, jos se tehtaalle saakka on tullut.

Miten tässä showssa alat nyt sitten tekemään vastuullisuustekoja ja kertomaan niistä?

Huonekaluyrityksenä järkevältä vaihtoehdolta alkoi tuntumaan, että käytännön teot liittyisivät olennaisesti meidän tuotteisiin. Ristiriitaista on se, että lähtökohtaisesti ajateltuna jokainen uusi tuote on pirun keksintö. Jos haluaa kuluttaa vastuullisesti, niin tulisi ostaa vain käytettyä. Onko se kuitenkaan kestävän kehityksen mukaista yritystoimintaa lyödä hanskat tiskiin ja todeta, ettei tuoteta enää mitään? Vai olisiko kumminkin mahdollista saada aikaiseksi suurempi positiivinen vaikutus, jos pyrkisi olemaan esimerkkinä muille? Selvitetään mieluimmin mitä voidaan tehdä, että uudetkin tuotteet olisivat ympäristönkin kannalta järkevämpiä. 

”Joku, piru vieköön, sen uuden tuotteenkin joka tapauksessa tekee. Jos se ei olla myö, niin kuka sitten ja tekeekö ne sen kestävä kehitys mielessään?”

Jos sinuu alkaa epäilyttää, että tässä taas yksi milleniaali pojankloppi vaahtoaa vastuullisuudesta vaahtoamisen ilosta, niin käy vilkaisemassa tarkemmin mitä myö tehdään ja miten myö ajatellaan.
Näissä asioissa meitä saa haastaakin, koska pahimmassa tapauksessahan saatetaan vain oppia jotain uutta.

Lue lisää vastuullisuudestamme

Taas yksi yritys, joka tekee yhden vastuullisuusteon ja hehkuttaa sen siivellä itseään?

Kyllähän myö tehdään kaikenlaista, mistä voi vastuullisuus näkökulmalla kirjoittaa. Meillä on positiivista vaikutusta työllisyyteen itsemme lisäksi valmistaja- ja jälleenmyyjäverkoston kautta. Tunnemme kaikki valmistajamme ja tiedämme, millaisissa tehtaissa tuotteitamme tehdään. Käytämme tuotteissamme paljon puuta, joka metalliin verrattuna on huomattavasti ympäristöystävällisempi raaka-aine. Panostamme siihen, että tuotteilla on jokin merkitys ja etteivät ne olisi vain juttuja, joita ostetaan ostamisen ilosta. En ole vain varma pitäisikö näistä viestiä vastuullisuus otsikon alla? Toisaalta asiakas saattaa luulla, ettei yritys tee mitään vastuullista, jos näistä asioista ei erikseen hänelle kerrota vastuullisuustekoina. Tämän takia osa yrityksistä ehkä ajautuu viestimään vastuuttomasti vastuullisuudestaan. Hassu tilanne.
 
Voisiko vastuullisuuden sijaan puhua asioista niiden oikeilla nimillä? Ja ennen kaikkea - ymmärretäänkö myö edes mistä silloin puhutaan?
 
- Severi